at school.

Hihi, meidän opo on totaalisen paras ihminen ikinä! Sillä on mahtavimmat jutut ja muutenkin se ottaa TETinkin ihan tosissaan ja dissaa ihan kympillä niitä valmiita paikkoja sun muita asioita. Näytti jopa keskisormea. JA sitten, kiitos kaikille kehuista, jotka sain runostani. Lisää tekstiä luvassa tänä iltana. :)

Tänään tuntuu ihan hassulta, olen ihan totaalisen onnellinen.

Eilen toisaalta mulla oli aivan sairaan suuri riita mun vanhempien kanssa. Mua syytettiin siitä, että laitan koulun kuulemma ihan lekkeriks, enkä tee läksyjä. Mulla ei ole kertaakaan ollut läksyt tekemättä, enkä oo ollut kertaakaan myöhässä. Mulla on tarpeeksi kovat paineet jo valmiiksi, ja ne kasaa niitä vielä lisää. Oli hienoa saada kauhea kohtaus niiden edessä kun söin iltapalaa. Hyperventiloin siinä ja itkin. Lopulta se päättyi siihen että itkin itseni uneen.



Elämääni silti piristää poikaystäväni, sekä ystäväni. Olen aivan helvetin onnellinen, kun olen heidän lähellään. Mutta heti, kun astun kotiovesta sisään, mut valtaa suuri ahdistus ja jonkinlainen pelko. Pelkään että en ole tarpeeksi hyvä mun vanhemmille. Kuten en olekaan. Elän pelossani, mutta unohdan sen aina kun olen niiden ihmisten kanssa jotka saavat oloni tuntumaan kevyeksi ja onnelliseksi. Minä rakastan, ja tulen rakastetuksi. Vaikka en rakastakaan perhettäni.

♥:lla teille, lukijani. Rakastakaa maailmaa, se rakastaa teitä takaisin.
[ps. itse en päässyt nyt ottamaan kuvia, en siis omista kuvia]